Lokakuu 2017

Vihreä tuholaistorjunta suojelee Itämerta

”Ihan sama, kunhan jyrsijät tuhotaan heti ja voidaan taata, että niistä päästään kerralla eroon.” Tätä tilaavat myös ne suomalaiset kodit, joissa normaalisti mietitään ympäristön kuormitusta. 

Tuholaistorjunta on pysynyt kautta aikojen hyvin samankaltaisena juuri tästä syystä. Ihmisiä ja erityisesti ruoantuotantoa häirinneitä tuhoeläimiä on torjuttu aikansa tehokkaimmilla torjunta-aineilla. Vieläkin moni miettii, että mitä kokonaisvaltaisempi myrkytys, sitä parempi on lopputulos.

Anticimexillä ympäristövaikutusten miettiminen on aina ollut tekemisemme keskiössä. Vuonna 2013 ympäristöjärjestelmämme sai ISO 14001 -sertifikaatin. Siitä lähtien olemme yrittäneet tuoda esiin, miten tekemisemme eroaa perinteisestä tavasta toimia.

”Jokainen digitaalisen tuholaistorjunnan sopimus vähentää käytettyjen kemikaalien määrää merkittävästi, sillä torjuntatapa on täysin myrkytön. Itseasiassa jokainen valittu sähköloukku on jo askel eteenpäin”, kertoo Anticimexin myyntijohtaja Janne Sopanen.

Tällä hetkellä Anticimexillä on tehokas tapa torjua jyrsijöitä ilman myrkkyjä. Seuraavaksi on tulossa myrkytön lutikkatorjunta, jossa on vähemmän riskejä kuin nykyisin saatavilla olevissa lämpö- ja myrkkytorjunnoissa. 

Vähemmän CO2-päästöjä, enemmän tehoa

Vastuun kantaminen on jatkuvaa toiminnan tarkkailua ja kehittämistä. Eniten muutoksia saadaan aikaiseksi sillä, että keskitytään niihin asioihin, jotka toistuvat päivittäin.

Sähköistä tuholaistorjuntaa ohjaa IoT-alusta, jonka avulla voimme valvoa kellon ympäri. Sen ansiosta emme käy kohteissamme enää turhaan. Ennen paikan päällä käytiin sovituin väliajoin, olipa aktiivisuutta ilmennyt tai ei. Toiminta tehostuu samalla, kun autoilu vähenee. 

”Asiakkaamme arvostavat ympäristöarvojamme ja haluamme kehittyä koko ajan. Yhdistämme kehitystyössä 17:sta eri maan asiantuntijoiden osaamisen ja se tuo meille sekä tulevaisuuden ratkaisuja että kilpailuetua”, sanoo Anticimexin toimitusjohtaja Jussi Ylinen.

Janne lisää: ”Asiakkaamme eivät halua ikävää julkisuutta osakseen. Sitä saa helposti, jos tuholaistorjuntaan liittyvät päätökset tehdään väärin perustein tai pahimmillaan niitä ei ole mietitty ollenkaan.” 

Aina on varaa parantaa

Suomalaiset olivat ensimmäisiä, jotka ottivat IoT-alustan käyttöön Anticimex-konsernista. Hetken tyytyväisyyden jälkeen heräsi kysymys, että mitä seuraavaksi?

"Halusin, että seuraava askeleemme vaikuttaa jokaisen suomalaisen elämään”, Jussi perustelee päätöstään. Seuraavan puolen vuoden ajan osa Smart-sopimusten tuotoista ohjataan Baltic Sea Action Groupin Itämeri-työhön. 

”Talvisin Itämerellä valo ja ravinto ovat kortilla sekä meri jäätyy. Siellä selviytyvät vain sisukkaimmat tapaukset. Pahoin saastuneen Itämeren suojelu vaatii sitä samaa kuuluisaa suomalaista sisua”, Janne aloittaa ja Jussi jatkaa: ”Siksi arvostamme suuresti BSAG:in toimintaa.”

Ei ole tyypillistä, että tuholaistorjunnan yritys ottaa yhteyttä Itämeri-säätiöön ja ehdottaa yhteistyötä.

BSAG:in viestintäpäällikkö​ Pieta Jarva myöntää: ”Ensimmäisenä tuholaistorjunnasta tuli mieleen siinä käytettävät kemikaalit ja miten ne vaikuttavat meidän ympäristöön. Vaaralliset aineet ja niiden yhdistelmät ovat yksi Itämeren pahimmista ongelmista.”

Hän jatkaa: ”On selvää, että yhteistyökumppaniemme toiminnan täytyy sopia periaatteisiimme.” 

Riskien välttäminen on kaikkien etu

Paiseisilla kasvoilla ja koukkunenällä varustettu mies kaataa surutta, puhtaasta sydämen pahuudestaan myrkkyjä mereen ja sylkäisee maahan lopuksi. Mielikuvamme saastuttajista pohjautuvat elokuviin.

”Itämereen joutuvista vaarallisista aineista iso osa tulee maalta, ihan arkipäiväisistä käyttötilanteista. Siksi on olemassa riski, että kemikaaleihin perustuvasta torjunnasta haitta-aineita päätyisi myös vesistöihin”, Pieta nostaa esiin.

Valitsemalla myrkyttömän, digitaalisen tuholaistorjunnan voidaan vaikuttaa siihen, ettei tuholaistorjunnasta päädy haitallisia aineita Itämereen. 

BSAG aloittaa tänä syksynä Itämereen ja ilmastonmuutokseen liittyvän projektin Ilmatieteenlaitoksen ja Sitran kanssa. Sen tarkoituksena on selvittää ja käytännössä testata, miten hiiltä voidaan sitoa ilmakehästä maahan ja estää ravinteiden joutumista Itämereen.

”Projekti on jo nyt herättänyt kansainvälistä kiinnostusta ja olemme innoissamme huippuluokan yhteistyöstä”, Pieta kuvaa säätiön tunnelmia.

Jussi Iloitsee myös:”Olemme Anticimexillä varmoja, että tällaisista projekteista saadaan vastauksia, jotka tulevat vaikuttamaan jokaisen suomalaisen elämään ja siihen myös, miten meidät maailmailla nähdään."

Blogikirjoituksen kirjoitti Anticimexin markkinointikoordinaattori Annu Kovalainen, joka jaksaa aina syttyä tieteen edistysaskelista ja uudesta teknologiasta sekä siitä, että saa vapaasti kysyä. 

 

Tutustu myrkyttömään tuholaistorjuntaan >>

Tutustu BSAG:in toimintaan >>

 

 

Kommentointi

Toimituksemme käy läpi kaikki kommentit ennen julkaisua.

Pidätämme oikeuden olla julkaisematta asiattomia kommentteja.

Kiitokset asiallisesta kommentoinnista!

 

Aikaisemmat kommentit:

6.10.2017 16:13

perh


Mielenkiintoinen artikkeli.Hienoa jos saa tuholaiset myrkyttömästi pois.Tässä on samaa kuin rakennusten kosteusantureissa, saadaan suoraa tietoa ja siihen helppo reagoida.Tuo teidän järjestelmä varmaan käy kaupaksi elintarvikkeita käsitteleviin laitoksiin, kauppoihin yms.Hieno homma :-)

vaaditaan
vaaditaan
Kirjoita tähän kommenttisi

Käytämme evästeitä käyttökokemuksen parantamiseksi. Evästeet ja käyttöehdot.